Katotaan sitten taas syksyllä saisko sitä ittensä ruotuun niin urheilun, syömisen kuin bloggailunkin suhteen.
Kivaa kesää kaikille!
maanantai 16. kesäkuuta 2014
maanantai 26. toukokuuta 2014
Viikko 21, treeniyhteenveto
Ma: maantiepyöräily 73min
Ti: LEPO
Ke: juoksu 45min
To: kävely koiran kanssa 50min
Pe: salitreeni 74min
La: LEPO
Su: LEPO
Ti: LEPO
Ke: juoksu 45min
To: kävely koiran kanssa 50min
Pe: salitreeni 74min
La: LEPO
Su: LEPO
sunnuntai 25. toukokuuta 2014
Hiljaiselon jälkeen
En ole hetkeen jaksanut kirjoitella tänne blogiin mitään, vaikka muutoksia onkin tapahtunut mun urheilu- ja ruokailutottumuksissani. Nämä viimeiset työt ennen kesälomaa (mitkä viimeiset?!?! Vielä 4 viikkoa kesäkursseja jäljellä!!!) meinaa vetää kaikki mehut niin, ettei jaksa tehdä mitään muuta. Senpä takia tänä sateisena sunnuntaina minua odottelee myös kämpän raivaus. Sitä ei voi siis enää edes kutsua siivoukseksi, niin hirveässä kunnossa tämä huusholli on. Ennen raivausprojektia juon kuitenkin vielä kupillisen kahvia kookosöljyllä maustettuna ja naputtelen lyhyen tekstin tänne blogiin.
Pari viikkoa sitten heitin siis kaikki ohjelmat "romukoppaan" ja ryhdyin "tavalliseksi kuntoilijaksi". Nyt olen kuitenkin jo palannut noudattamaan eräänlaista ruokaohjelmaa.
Viikko ilman ruokaohjelmaa lähti minulta aika pitkälti käsistä. Söin joka päivä jotain herkkuja tai vähintäänkin hirveät määrät hiilaripommeja, joita ei ollut ruokavaliooni hetkeen aikaan kuulunut. Viikon jälkeen olo oli turpea ja kamala. Huomasin, että sokerimässäilylläkin voi saada aikaan krapulan, ei siihen tarvita siis edes alkoholia. Tämän olotilan takia minua ei yhtään harmittanut, että olin ennen ohjelmistaluopumispäätöstäni tilannut Kukka Laakson "5kg juhannukseen"-nettivalmennuksen.
Maanantaista asti on ruokavalioni siis ollut viljaton ja (lähes) maidoton. "Lähes" siksi, että alkuviikosta en kyennyt juomaan vielä kahvia ilman maitoa, mutta sitten joku vinkkasi, että siihen voi laittaa tuota kookosöljyä ja sillä tavalla uppoaa nyt siis mustakin kahvi. Olen kuullut tämänkaltaisesta ruokavaliosta kovasti positiivisia kokemuksia ja (salaa) toivon, että se mullistaisi minunkin elämäni ja pääsisin sillä eroon ikuisesta jojoilusta. Sillä yhtä jojoiluahan mun elämäni on ollut kaikesta treenaamisesta ja ruokavalioista huolimatta. Sen todistaa heiaheian painokäyrä, jonka aion nyt julkaista tässä blogissa, siitä huolimatta, että paino on aina ollut mulle jotenkin arka paikka. Ehkä tämä julkaisu on taas askel kohti sitä itsensä hyväksymistä sellaisena kuin on.
Yllä kuvaa viime aikojen heilahteluista ja alla sitten useamman vuoden jojoilut. Aikamoista vuoristorataa...
Pari viikkoa sitten heitin siis kaikki ohjelmat "romukoppaan" ja ryhdyin "tavalliseksi kuntoilijaksi". Nyt olen kuitenkin jo palannut noudattamaan eräänlaista ruokaohjelmaa.
Viikko ilman ruokaohjelmaa lähti minulta aika pitkälti käsistä. Söin joka päivä jotain herkkuja tai vähintäänkin hirveät määrät hiilaripommeja, joita ei ollut ruokavaliooni hetkeen aikaan kuulunut. Viikon jälkeen olo oli turpea ja kamala. Huomasin, että sokerimässäilylläkin voi saada aikaan krapulan, ei siihen tarvita siis edes alkoholia. Tämän olotilan takia minua ei yhtään harmittanut, että olin ennen ohjelmistaluopumispäätöstäni tilannut Kukka Laakson "5kg juhannukseen"-nettivalmennuksen.
Maanantaista asti on ruokavalioni siis ollut viljaton ja (lähes) maidoton. "Lähes" siksi, että alkuviikosta en kyennyt juomaan vielä kahvia ilman maitoa, mutta sitten joku vinkkasi, että siihen voi laittaa tuota kookosöljyä ja sillä tavalla uppoaa nyt siis mustakin kahvi. Olen kuullut tämänkaltaisesta ruokavaliosta kovasti positiivisia kokemuksia ja (salaa) toivon, että se mullistaisi minunkin elämäni ja pääsisin sillä eroon ikuisesta jojoilusta. Sillä yhtä jojoiluahan mun elämäni on ollut kaikesta treenaamisesta ja ruokavalioista huolimatta. Sen todistaa heiaheian painokäyrä, jonka aion nyt julkaista tässä blogissa, siitä huolimatta, että paino on aina ollut mulle jotenkin arka paikka. Ehkä tämä julkaisu on taas askel kohti sitä itsensä hyväksymistä sellaisena kuin on.
Yllä kuvaa viime aikojen heilahteluista ja alla sitten useamman vuoden jojoilut. Aikamoista vuoristorataa...
Viikko 20, treeniyhteenveto
Ma: spinning 73min
Ti: hölkkä 45min
Ke: LEPO
To: maantiepyöräily 2h
Pe: rumbita 45min, kävely koiran kanssa 35min
La: LEPO
Su: maantiepyöräily 1h 24min
Ti: hölkkä 45min
Ke: LEPO
To: maantiepyöräily 2h
Pe: rumbita 45min, kävely koiran kanssa 35min
La: LEPO
Su: maantiepyöräily 1h 24min
tiistai 13. toukokuuta 2014
Triatleetti kokeilee siipiään tavallisena kuntoilijana
Eilen sen siis oivalsin. Haluan olla ihan tavallinen kuntoilija, joka liikkuu siksi, että saa siitä hyvää oloa, herkuttelee silloin tällöin, ei stressaa jos viikon treenit ei sujukaan suunnitelmien mukaan ja on tyytyväinen siihen mitä on ja siihen, että pääsee liikkumaan ja voi elää muutenkin kaikin puolin hyvää elämää.
Aamulla otin sekä treeni- että ruokaohjelman pois jääkaapin ovesta ja tästä eteen päin pyrin hoitamaan kyseiset elämänalueet enemmän fiilispohjalta. Oli uskomattoman vapauttavaa tehdä tällainen päätös. Olisi tehnyt mieli heti lähteä juoksulenkille, mutta sen sijaan pyöräilin töihin hymy kasvoillani ja siellä julistin heti iloisena muutamalla työkaverille, että: "Arvaa mitä! Mä lopetin!". Oli siinä työkavereilla ihmettelemistä, että mitähän se nyt on lopettanut. Asian selvittyä kaikkien suhtautuminen päätökseeni oli kyllä hurjan positiivista. Ilmeisesti on siis näkynyt myös päälle päin, että tää kaikkien ohjelmien noudattaminen on pikkuhiljaa alkanut kiristää mun pääkoppaa?
Tämä mun lopettaminen ei siis millään tapaa tarkoita sitä, että olisin lopettamassa treenaamista tai ratkeamassa hirveään mässäilyyn. Aion edelleen treenata säännöllisesti ja pyrkiä syömään terveellisesti, mutta en aio ottaa kummastakaan ylimääräistä stressiä. En myöskään aio stressata siitä, onko paino nyt kilon tai kaksi enemmän tai vähemmän kuin toivoisin. Kunhan nyt suunnilleen näissä lukemissa pysytään. Eiköhän niitä stressitekijöitä ole elämässä muutenkin jo ihan tarpeeksi. Ei siis kannata hankkia kahdesta niin mukavasta asiasta (liikkuminen ja syöminen) lisästressiä.
Joten sanokaahan, mitäpä tuumaatte tällaisesta elämänmuutoksesta? :)
Aamulla otin sekä treeni- että ruokaohjelman pois jääkaapin ovesta ja tästä eteen päin pyrin hoitamaan kyseiset elämänalueet enemmän fiilispohjalta. Oli uskomattoman vapauttavaa tehdä tällainen päätös. Olisi tehnyt mieli heti lähteä juoksulenkille, mutta sen sijaan pyöräilin töihin hymy kasvoillani ja siellä julistin heti iloisena muutamalla työkaverille, että: "Arvaa mitä! Mä lopetin!". Oli siinä työkavereilla ihmettelemistä, että mitähän se nyt on lopettanut. Asian selvittyä kaikkien suhtautuminen päätökseeni oli kyllä hurjan positiivista. Ilmeisesti on siis näkynyt myös päälle päin, että tää kaikkien ohjelmien noudattaminen on pikkuhiljaa alkanut kiristää mun pääkoppaa?
Tämä mun lopettaminen ei siis millään tapaa tarkoita sitä, että olisin lopettamassa treenaamista tai ratkeamassa hirveään mässäilyyn. Aion edelleen treenata säännöllisesti ja pyrkiä syömään terveellisesti, mutta en aio ottaa kummastakaan ylimääräistä stressiä. En myöskään aio stressata siitä, onko paino nyt kilon tai kaksi enemmän tai vähemmän kuin toivoisin. Kunhan nyt suunnilleen näissä lukemissa pysytään. Eiköhän niitä stressitekijöitä ole elämässä muutenkin jo ihan tarpeeksi. Ei siis kannata hankkia kahdesta niin mukavasta asiasta (liikkuminen ja syöminen) lisästressiä.
Joten sanokaahan, mitäpä tuumaatte tällaisesta elämänmuutoksesta? :)
maanantai 12. toukokuuta 2014
Mitä jos...
Mitä jos mä olisinkin "vaan" se tavallinen kuntoilija?
Mitä jos lopettaisin urheilemisen sen takia, että haluan olla jotain, mitä en ole?
Mitä jos urheilisin sen takia, että se on kivaa?
Mitä jos ottaisin treeniohjelman ja ruokaohjelman pois jääkaapin ovesta?
Mitä jos en merkkaisi viikon treenejä edes kalenteriin?
Mitä jos en stressaisi siitä jos jokin treeni jää joskus välistä?
Mitä jos en stressaisi myöskään siitä, että syön satunnaisesti työpaikan kokouksessa mustikkapiirakkaa?
Mitä jos en miettisi voinko mennä viikonloppuna työkaverin pirskeisiin, kun siellä kuitenkin tulee syötyä ohi ruokaohjelman?
Mitä jos en välittäisi siitä painanko nyt kolme kiloa enemmän kuin pari kuukautta sitten?
Mitä jos katsoisin itseäni peilistä ja olisin tyytyväinen?
Mitä jos lähtisin lenkille/salille/pyöräilemään siksi, että haluan enkä siksi, että treeniohjelmassa lukee niin?
Mitä jos kokeilisin omia siipiäni urheilullisen ja terveellisiä elämäntapoja noudattavan elämän suhteen?
Mitä jos lopettaisin urheilemisen sen takia, että haluan olla jotain, mitä en ole?
Mitä jos urheilisin sen takia, että se on kivaa?
Mitä jos ottaisin treeniohjelman ja ruokaohjelman pois jääkaapin ovesta?
Mitä jos en merkkaisi viikon treenejä edes kalenteriin?
Mitä jos en stressaisi siitä jos jokin treeni jää joskus välistä?
Mitä jos en stressaisi myöskään siitä, että syön satunnaisesti työpaikan kokouksessa mustikkapiirakkaa?
Mitä jos en miettisi voinko mennä viikonloppuna työkaverin pirskeisiin, kun siellä kuitenkin tulee syötyä ohi ruokaohjelman?
Mitä jos en välittäisi siitä painanko nyt kolme kiloa enemmän kuin pari kuukautta sitten?
Mitä jos katsoisin itseäni peilistä ja olisin tyytyväinen?
Mitä jos lähtisin lenkille/salille/pyöräilemään siksi, että haluan enkä siksi, että treeniohjelmassa lukee niin?
Mitä jos kokeilisin omia siipiäni urheilullisen ja terveellisiä elämäntapoja noudattavan elämän suhteen?
sunnuntai 11. toukokuuta 2014
Viikko 19, treeniyhteenveto
Ma: spinning 70min
Ti: Kehonhuoltotreeni salilla pt:n kanssa 75min
Ke: Aamuaerobinen koiran kanssa 45min
To: salitreeni 75min
Pe: uuden maantiepyörän testaus 65min
La: triathlonkoulun treeni sateessa 90min
Su: hölkkä koiran kanssa 45min
Ti: Kehonhuoltotreeni salilla pt:n kanssa 75min
Ke: Aamuaerobinen koiran kanssa 45min
To: salitreeni 75min
Pe: uuden maantiepyörän testaus 65min
La: triathlonkoulun treeni sateessa 90min
Su: hölkkä koiran kanssa 45min
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)